Kerroin täällä aikaisemmin tarinassa "Tule vain katsomaan" Elisabetista, joka oli 18-vuotiaana mennyt naimisiin saksalaisen Hansin kanssa, joka piti kylläkin taloudellisesti hyvin huolta vaimostaan ja lapsistaan, mutta joka harrasti jatkuvasti syrjähyppyjä. Elisabet alkoi juoda siitä huolimatta, vaikka hän joutui käyttämään paljon lääkkeitä. Hän halvaantui oikealta puoleltaan ja menetti samalla puhekykynsä.
Elisabet joutui hoitokotiin. Kun menin häntä sinne katsomaan, niin Hans, joka oli minulle etukäteen puhelimessa sanonut:"Tule vain katsomaan Elisabetia", kiikutti nyt Elisabetin juoksujalkaa pois minun läheisyydestäni. En sitten mennyt enää käymään hoitokodissa, sillä pahoitin mieleni Hansin käyttäytymisen vuoksi. En ymmärrä tänäkään päivänä, miksi hän teki noin. Olimmehan olleet perhetuttuja ja vuosikausia paljon tekemisissä toistemme kanssa. Silloinen mieheni ja Hans olivat kotoisin samasta maasta, heillä oli sama ammatti ja he ymmärsivät hyvin tosiaaan.
Viime sunnuntaina oli Hesarissa Elisabetin kuolinilmoitus. Minulle ei Hans ilmoittanut mitään Elisabetin kuolemasta. Hän pani kuitenkin ilmoituksen myös Hesariin, että suomenkielisetkin sen näkisivät. Elisabethan oli, niin kuin on koko hänen sukunsa, ruotsinkielinen.