En tahtonut saada muutamana yönä millään nukutuksi unilääkkeestä huolimatta. Päätin eilen lähteä terveyskeskukseen ja puhua jollekin lääkärille ongelmastani. En ollut varma, selviytyisinkö väsyneenä tuosta urakasta, mutta läksin kuitenkin matkaan. Onneksi terveyskeskus ei ollut kaukana. Voimille tuo lyhytkin matka kuitenkin otti.
Kerroin terveyskeskuksessa tilanteestani naisvirkailijalle ja kysyin, olisiko kellä hyvänsä lääkärillä aikaa minulle. Sain myöntävän vastauksen. Yhdellä lääkärillä oli juuri sopivasti aikaa. Menin yläkertaan ja odotin sen huoneen ulkopuolella, missä lääkäri oli. Vähän ajan kuluttua nuori mieslääkäri avasi oven ja kutsui minut sisään. Selitin tilanteeni, ja lääkäri kirjoitti reseptin. Pöydän alta näkyivät lääkärin paljaat sääret. Kun läksin pois, niin lääkäri sanoi:"Älkää tulko enää minun vastaanotolleni vaan menkää omalääkärinne luo." Minähän olin mennyt sen lääkärin luo, jolle oli ollut vapaa aika.
Kävin ostamassa apteekista lääkkeen, sain Ketipinox-nimistä lääkettä 10 tablettia. Eihän siinä mitään, mutta kun luin ohjeen, niin sain tietää, että Ketipinox kuuluu psykoosilääkkeisiin, ja sitä käytetään skitsofrenian hoitoon. Huh! Lääkkeen pakkausselosteessa sanottiin, että skitsofrenian oireita ovat mm. aistiharhat ja oudot ja pelottavat ajatukset. Eipä minulla ole kumpiakaan. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita ovat mm.kiihtynyt ajatuksenjuoksu ja liiallinen energisyys, ja Kepinor-tabletit lievittävät näitä oireita. Ei minulla ole mitään noista oireista. En ole vain saanut kunnolla nukutuksi.
Taidan jättää käyttämättä nuo psykoosilääkkeet, mennä omalle terveyskeskuslääkärilleni ja yrittää unohtaa koko tuon onnettoman lääkärissäkäynnin.
