sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Elämä on haasteita täynnä

Marcuksella oli voimaa kuin pienessä kylässä. Hän kantoi ison, rikki menneen jääkaapinkin sylissään pienkerrostalon kolmannesta kerroksesta noin vain rappuja alas ja vei sen autossaan kaatopaikalle, kun sitä ei voinut enää korjata. Mutta sitten hän sairastui vakavaan sairauteen, ja voimat alkoivat ehtyä. Hän sai sairaslomaa, mutta sen päätyttyä hän ei kokenut vielä olevansa tarpeeksi hyvässä kunnossa voidakseen mennä rakennuksille raskaaseen ruumiilliseen työhön. Siksi hän varasi ajan terveyskeskuslääkärilleen. Siinä ei paljon nenä ehtinyt tuhista, kun lääkäri jo ilmoitti, että töihin vain ja reippaasti.

Marcus ei lannistunut siitä, vaan varasi ajan yksityislääkärille, sillä hän ei edelleenkään kokenut jaksavansa tehdä raskasta ruuiillista työtä. No, hänen vastaanotolle tultuaan yksityislääkäri soitti heti hänen terveyskeskuslääkärilleen, ja siinä ne kaksi lääkäriä sitten rupattelivat keskenään hänen kuultensa hänestä ja hänen kunnostaan niin pitkän tovin, että hänen maksettavakseen tuli vähän yli 250 euron lasku. Huh, mikä lasku ja suurimmaksi osaksi siitä, että hän sai kuulla olevansa täysin työkykyinen, mutta että hän vain pelkäsi kuolemaa! Mutta kuka ei pelkäisi kuolemaa sairastuttuaan vakavaan sairauteen?

Ei sitten Marcuksen auttanut muu kuin mennä Työvoimatoimistoon. Hän mietti mielessään, miten tässä nyt käy. Mutta hyvin kävi. Hän sai mahdollisuuden mennä kahdelle lyhyelle kurssille, työturvallisuuskurssille ja tulityökurssille. Niiden lopussa hän sai vastata kysymyksiin suullisesti, kun hän koki, ettei hänen suomen kielen taitonsa vielä riitä kirjallisiin vastauksiin.

2 kommenttia:

  1. Surullinen tarina.
    Mutta ajattelin tätä lukiessa, että nykyään on meillä kaikilla sellasta, että ite on vaan pidettävä itestään huolta ja niin kauan vaan mentävä lääkärille aina uudestaan ja uudestsaan, että tutkitaan paremmin, ja että saa kunnollista hoitoa.
    Jos vaan jää ja tyytyy siihen mitä sanotaan, ja tunnet silti itsesi vielä hoidon jälkeen kipeeksi, niin sitten vaan uudelleen lääkärin vastaanotolle ja samalle lääkärille aina.
    Tää maailma on vaan mennyt sellaseksi, että ite on pidettävä itestään huolta!
    Olen itekkin kokenut tämän saman, mutta menin uudelleen vaan samalle lääkärille, niin pääsinkin sitten tutkimuksiin.
    ..
    ,,
    Hyvää Juhannuksen aikaa sulle ja hyvää kesää!

    VastaaPoista
  2. Noin se on, että itse se on pidettävä itsestään huolta ja myös pidettävä puoliaan. Kuulin, että olisi tulossa sellainen muutos, että enää ei olisi pakko mennä koko ajan saman tk-lääkärin luo, vaan voisi mennä toisellekin tk-lääkärille, mutta että vuoden aikana ei saisi vaihtaa lääkäriä kuin yhden kerran. Saa nähdä sitten.

    Oikein Hyvää Juhannusta!

    VastaaPoista