Vanhin tietokoneemme on tullut tiensä päähän. Sain sen aikoinaan hyvin halvalla, sillä se oli kauppaoppilaitoksen vanha, käytöstä poistettu kone, jonka ostin serkkuni miehen kautta, hän kun oli tuossa koulussa töissä. Kone on mustavalkoinen eikä siihen ole voinut liittää tulostinta.
Tein sukututkimusta noihin aikoihin, kun tuli hankituksi tuo kone, ja kirjoittelin myös sille sukuun liittyviä tarinoita. Halusin vilkaista pari päivää sitten yhtä sukutarinaa, ja siellä se oli tallessa. Muistelen, että olisin kirjoittanut kaikki nuo sukujutut myös muualle ja tallettanut ne, mutta enää en olekaan täysin varma. Voi, itku sentään, jos en ole noin tehnyt!
Kolme päivää sitten, kun olisin halunnut pelata pasianssia vanhalla tietokoneella, kuten aikaisemmin olen toisinaan tehnyt, en saanutkaan sitä kunnolla avatuksi. En voinut pelata enkä lukea tuolta koneelta mitään. No, onhan meillä kaksi uudempaa tietokonetta, mutta harmittaa ajatuskin, ettei kaikkia noita sukuun liittyviä tarinoita olisikaan uudemmassa tietokoneessa tai paperilla tallessa. Tämmöistä tämä on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti