Minun lapsuudenkodissani vietettiin ilman muuta juhannusta. Paikat pantiin tiptopkuntoon. Isä haki omasta metsästä koivut sekä verannan että porstuan rappujen eteen. Iso kokko pystytettiin lähellä olevan järven rannalle. Mentiin eväitten kanssa, paistettiin makkaraa ja katseltiin kokkoa. Muistelen, että olisi myös laulettu.
Televisiossa kerrottiin monien helsinkiläisten viettävän juhannusaattoa Seurasaaressa. Olin minäkin siellä juhannusaattona vuosia sitten. Siellä oli tuolloin niin paljon ihmisiä, että en tahtonut millään löytää paikkaa, missä seisoa kokon sytyttämisen aikaan. Olin niin lähellä vettä, että jonkun kevytkin tuuppaus olisi saanut minut joutumaan veden varaan. Onnekseni selvisin kastumatta. Toista kertaa en mene kokeilemaan onneani.
Viime vuosina on juhannusajeluista tullut meille kuin perinne. On ollut ilo ajella kaduilla ja teillä, joilla muita liikkujia ei ole pajoakaan näkynyt. Tällä kertaa oltiin kuitenkin vain kotona. Tuli katsotuksi iltamyöhään televisiosta Kesäillan valssia, Kovaa lakia ja Bella Blockia. Meni se juhannusaatto noinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti