Mies lähti matkalle heti puhelinsoiton saatuaan. Hän ajoi niin kovaa kuin uskalsi ja ohitteli surutta edellään ajavia. Hän pysähtyi Unkarin puolelle päästyään syömään isoon ulkoilmaravintolaan. Viereisestä pöydästä kuului lasten mekastusta ja aikuisten hyssyttelyä. Hän ei kiinnittänyt siihen paljon mitään huomiota. Ruokaa hän näykki kuin muodon vuoksi ja jatkoi sitten matkaa.
Tie jatkui suorana halki tasaisen maiseman. Vieressä näkyi peltoja ja kauempana maalaistaloja. Maissipelto oli syttynyt palamaan, mutta hän ei välittänyt siitä. Aurinko paahtoi kuumana. Tie alkoi väreillä hänen edessään. Oli pakko pysähtyä hetkeksi pienen metsikön viereen, vaikka autolle ei löytynyt varjoisaa paikkaa.
Reitti oli hänelle tuttu, sillä hän oli ajanut sitä vuosikaudet. Hotelli oli sama pieni ja viihtyisä Oasis, jonka hän oli sattunut löytämään ensimmäisellä kerralla. Nyt hän ei jäänyt juttelemaan receptionistin kanssa, vaan vetäytyi heti huoneeseensa.
Muodollisuudet Romanian rajalla kyllästyttivät häntä. Tullimiehet eivät välittäneet siitä, että hänellä oli kiire, vaan auto tutkittiin perin pohjin. Tie tuli huonommaksi heti Romanian puolelle päästyä, ja autoja näkyi paljon vähemmän kuin Unkarissa. Hän oli aikaisemmilla matkoillaan ihaillut näitä maisemia : reheviä metsiä, matalapohjaisia jokia ja pikkukyliä, mutta nyt ne eivät häntä kiinnostaneet. Hän halusi vain päästä ajoissa perille.
Hän ajatteli naista ja ensitapaamistaan tämän kanssa. Siitä oli jo vuosia, mutta hän oli yhä yhtä rakastunut kuin silloin. Hän oli ostanut rakastetulleen muotiliikkeen ja kaksi autoa, hänellä kun oli rikkaana kauppiaana siihen varaa. Nainen oli nauttinut asemastaan, sillä hänestä tuli pikkukaupungissa hyvin tunnettu.
Kun mies saapui Devan hautausmaalle, niin hautajaiskulkue oli juuri ehtinyt sinne. Kuinka kaunis nainen olikaan maatessaan arkussa mustanharmaassa kiiltävässsä puvussaan. Se oli ollut miehen lahja hänelle, ja siitä oli pitänyt tulla hänen hääpukunsa. Mies tajusi lopullisesti vasta nyt, että hän oli menettänyt naisen, että häistä ei tulisikaan mitään. Kun arkkua laskettiin hautaan, niin ystävät joutuivat pitämään kiinni miehestä, ettei hän olisi seurannut morsiantaan.
Nainen oli lähtenyt viemään urheiluautollaan tuttavaperheen poikaa tämän kotiin maaseudulle. Tie oli suora, mutta kapea, ja sitä reunustivat isot lehtipuut, joiden rungot oli maalattu valkoisiksi. Kun nainen oli ruvennut ohittamaan edellään ajanutta, niin toinen auto oli tullut vastaan, ja hänen ajokkinsa oli törmännyt puuhun. Nainen kuoli, mutta pojalle ei käynyt kuinkaan. Sitä tämä oli ihmetellyt, miksi nainen oli kymmenen minuuttia ennen onnettomuutta avannut turvavyönsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti