Camera, camera!

Pöllähdimme bussista ulos hotellin pihassa ja läksimme ensin viemään tavaroita huoneisiimme. Olimme tulleet pieneen romanialaiseen kylpyläkaupunkiin Felixiin lähelle Unkarin rajaa. Meitä oli kaksi pariskuntaa, jotka halusimme lähteä heti katselemaan ympärillemme. Suuntasimme kulkumme varsinaisen kylpyläalueen ulkopuolelle.

Kävelimme leveää, kuoppaista tietä eteenpäin. Molemmin puolin oli matalia omakotitaloja, jotka melkein peittyivät lauta-aitojen taakse. Portit olivat kauniisti koristeltuja. Pari miestä ajoi kärryillään ohi. Muutama vanhahko nainen istui mustassa puvussaan tien vieressä olevalla penkillä juttelemassa ja käsitöitä tekemässä. Kaakattavia hanhia taapersi ojan toisella puolella. Jostakin kuului lasten ääniä.

Yhdestä talosta ryntäsi yhtäkkiä eteemme pyöreähkö, tummatukkainen nainen, jolla oli päällään punaisenkirjava pusero ja musta hame. Nainen tuli meidän luoksemme ja sanoi kysyvästi meihin katsoen:

-Camera, camera?

Haluaako nainen, että otamme hänestä valokuvan? Ovatkohan kamerat täällä harvinaisia? Nainen näytti kädellään, että tulkaa mukaan. Lähdettiin.

Nainen johti meidät lähellä olevaan pieneen, siistiin taloon. Sen makuuhuoneessa hän osoitti kaappeja ja pöytää ja paineli moneen kertaan sänkyä. Mieskin ilmaantui paikalle ja paineli sänkyä vaimonsa kanssa. Yritettiin saada selvitetyksi, että kameraa ei ole nyt mukana, mutta voimme tulla toisella kertaa ottamaan valokuvia. Saimme ajan jotenkin sovituksi. Hyvästeltiin ja lähdettiin takaisin.

Hotellimme aulassa jäin silmäilemään ilmoitustaulun antia. Kymmenkunta romaniankielistä sanaa oli käännetty ruotsiksi. Camera tarkoitti huonetta. Olisihan se pitänyt arvata. - Ei menty enää kävelemään pikkutalolle päin.

---

Romanian kielessä, joka on latinalaisperäinen kieli, sana "camera" tarkoittaa huonetta. Valokuvaustermi "camera obscura" = pimeä huone. Tapaamamme pariskunta halusi vuokrata meille huoneen, ja me taas luulimme, että he haluavat, että otamme heistä valokuvan. Sattuuhan sitä.