Kerttu on syntynyt maanviljelijäperheeseen, ja hän on nuorin lapsista. Häntä ei koulunkäynti eikä opiskelu ole koskaan kiinnostanut pennin vertaa. Siksipä hän joutuukin tuplaaamaan kaupallisen koulun toisen luokan, vanhemmat kun toivovat, että kaikilla lapsilla olisi edes jokin ammatti.
Hän mielii maailmalle, ja maailmalle hän lähtee, ensin Saksaan ja sitten Amerikkaan, suurten toiveiden maahan. Hän asettuu aluksi asumaan suurkaupunkiin, josta hänestä on kertomisen arvoista se, että että kaupat ovat auki yötä päivää ja että kadulla ei saa missään nimessä mennä auttamaan ketään apua tarvitsevaa, ettei joudu samalla itse ryöstetyksi.
Hän muuttaa aavikon keskellä olevaan pelikaupunkiin, jossa hän elättää itsensä kasinoita siivoamalla. Yhä hän tulee intoa puhkuen joka kesä käymään kotimaassaan ja asuu yksin huonokuntoisessa lapsuudenkodissaan, kun vanhemmat ovat kuolleet ja talo on jäänyt tyhjäksi. Hän nukkuu vanhassa vinttikamarissa, jossa on vain sänky ja vanha lipasto, jonka päällä on muutama posliiniesine.
Kun hänen sisarensa vielä vietti kesiään samassa talossa ja vei hänen huoneeseensa hänen alakertaan unohtamiaan tavaroita ja kertoi, että huoneessa olisi ollut omituinen haju, niin siitä Kerttu riehaantui. Hän haastoi sisarensa oikeuteen. Olihan puhuttu huoneen omituisesta hajusta ja pienet posliiniesineetkin oli siirretty johonkin muuhun paikkaan.
Syyttäjä sai asian tutkittavakseen ja totesi vain lakonisesti, että ei ole näyttöä mistään rikoksesta. Siihen kuivui se juttu, mutta kuka tietää, milloin uusi on tulossa. Sisar haluaa pysyä joka tapauksessa Kertusta kaukana, eläköön miten sitten elääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti